Muuttoja ja muutoksia

KOM-teatterin Muuttomiehet 13.10.2015

En ollut ehtinyt tutustua kovinkaan hyvin Komin uutuuteen etukäteen, joten asennoiduin avoimesti Muuttomiehiin –  toki odotukset yhden suosikkiteatterini kohdalla olivat taas korkealla. Enkä pettynyt, vaan hieman hämmennyin: toivoin vahvaa läsnäoloa, johon luottonäyttelijät kykenevät, sitä sain. Näytelmässä vaan oli niin paljon kaikkea, etten tiedä, mistä aloittaisin…

Oli tarinoita, muistoja, menneisyyden ja vähän tulevankin tarinallistamista, musiikkinumeroita, mediapyöritystä, eläviä ja kuolleita. Muuttolaatikoista punkee yhden eksä, toisten keskenään sekoittuneet muistot. Ja laatikoiden keskelle – Huippuvuori-seikkailun kautta – ajelehtivat niin ympäristö- kuin aateilmapiirinkin ongelmat, joita ei voi jättää matkasta. Jokaisen on kannettava mukanaan tai ainakin toimissaan huomioitava niin ympäristön tuho kuin valtion kurja taloustilanne.

Parhaita hetkiä syntyi näyttelijöiden yhteistyöstä ja siitä, miten minimalistisesta lavastuksesta saadaan vähien näyttelijöiden ja osuvan äänisuunnittelun voimin luotua monikerroksisia tarinoita. Saimme lauluja, jotka ovat ehkä irrallisia, vain hennon langan varassa, mutta mitäpä siitä: kun on luppoaikaa yössä, on nuotio, kun on nuotio, on laulu. Ja upeita molemmat moniäänisesti lauletut laulut olivat, kekseliäitä ja kauniita. Näimme ja kuulimme hypyistä muistoihin, menneeseen, ja toisaalta siihen, mikä edessämme odottaa: ehkä ainakin jotain hyvää, kuten yhteisöllisyyttä. Ja sitten ne roskat menneestä.

Kaikkea – ihmisiä, tavaroita, mennyttä ja tulevaa – yhdistää tarinankerronnan taika. Muuttofirma on tarina, niin houkuttelevasti brändätty, että muuttajat sen valitsevat (toki myös halvan hinnan vuoksi). Tavaroissa elää tarina, tai tarinat synnyttävät tavaran eloon, miten vaan. Kun muuttohässäkässä (tuossa tarkoin laskelmoidussa) menevät tavarat sekaisin, on vaarana menettää tavaran lisäksi muisto. Samoihin tavaroihin liitetään eri tarina, kun henkilöt riitelevät rojuistaan (aarteistaan!), ja vasta tarina tekee tavarasta tärkeän.

Moten kummallisia asioita roolihenkilöt raahaavatkaan mukanaan, ja me ihmiset! Mitkä muistot jäävät matkaamme, roikkuvat mukana joskus haluamattamme niin kuin Muuttomiehissä erään muuttajan (kuollut) entinen rakastettu?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s