Teatterissa: Lemminkäinen!

Lemminkäinen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä.

OHJAUS  Juha Hurme
ROOLEISSA Marja Salo, Tomi Alatalo, Kristiina Halttu, Saara Kotkaniemi, Antti Pääkkönen, Terhi Panula, Cécile Orblin

MUUSIKOT Oskari Lehtonen, Jesse Ojajärvi        MUSIIKKI Petra Poutanen-Hurme

TAITEELLINEN ÄÄNISUUNNITTELU Petra Poutanen-Hurme, Oskari Lehtonen, Jesse

LAVASTUS JA PUKUSUUNNITTELU Heini Maaranen

VALOSUUNNITTELU JA HEIJASTUKSET Kalle Ropponen

KOREOGRAFIA   Saara Hurme     TAISTELUKOREOGRAFIA Seppo Kumpulainen

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU  Laura Sgureva

 

Kun ajattelen Juha Hurmeen Lemminkäinen-näytelmää, tekee minun mieli huutaa ja hihkua  ja  kirjoittaa tähän äärettömästi huutomerkkejä, niin energinen kokonaisuus on! Ja hämmentävä, hauska, räävitön! Mitä vielä, mutta ainakaan se ei ole Kalevalaa, se on oma maailmansa. Siinä on Suomi tai Niemi tai Vantaa ja Pälkäne, tai ainakin kuvitelma näistä koulunäytelmän näyttämöllä, ja kyllähän tämänkin Lemminkäisen tarina liittyy kansalliseepokseen. Kansanrunoutta siinä on ja Kalevalasta tuttuja hahmoja, mutta kokonaisuus on oma villi maailma viittauksineen niin  maailmankirjallisuuden teoksiin kuin nykypäivään tai lähimenneisyyteemme. Käsiohjelman etulehdellä Hurme kiittääkin muiden muassa niin Aleksis Kiveä kuin Shakespeareakin, ja syy tähän selviää näytelmän edetessä. Aristoteleskin on syytä mainita, ja kiittäähän Hurme Suomen kansaakin.

 

Näytelmän alkaessa lähes tyhjä lava täyttyy liioitellusti savusta, ja savusta vierii joutsen lavan poikki. Siitä lähtien lava täyttyy milloin tanssista, laulusta, energiallaan yksinkin koko lavan valaisevasta Louhivuoren hahmosta (upea Cécile Orblin!). Louhivuoren hahmon tarkennus on Vastavoima, ja näytelmän henkilösuhteissa se hän onkin, mutta samalla hän on koko näytelmän voima, juontajahahmo, tirehtööri, taikuri ja viihdyttäjä. Ihmettelen Orblinin suoritusta, sitä, miten hänen hahmonsa on niin hurmaavan valloittava ja olemuksensa sädehtivä (mikä vain osittain johtuu kultakimalteisesta asusta). Louhivuori onkin yhtäaikaa näytelmän juontaja ja tähti.

Screenshot_20180309-191545__01

Louhivuori, vastavoima. Kuva Tommi Mattila/Kansallisteatteri.

Myös muut näyttelijät ovat huikaisevia, ja hahmot erikoisia kukin omalla tavallaan. Vaikka Lemminkäinen, Tiera, Lemminkäisen äiti ja Louhi ovatkin Kalevalasta tuttuja hahmoja, on Hurmeen Lemminkäisessä oma persoonallinen asetelmansa: Lemminkäisiä onkin kaksi, nimittäin Fleming-Lemminkäinen (Tomi Alatalo) ja Lemminkäinen (Marja Salo), joka saa heidän äidiltään eli Emalta kuulla kauheuksia. Lemminkäinen on kuitenkin jääräpää, murrosikäisen räiskyvä ja äkäinen hahmo, ja jos en jo olisi sanonut, että Louhivuori on suosikkini, olisi tässä ehdoton ykkönen!

 

Tarina ei siis kerro Kalevalan kankahista, vaan ajallisesti se sijoittuu jonnekin kaukaiseen menneisyyteen, ja niemeläiset henkilöt ovat kytkeytyneet romurautabisnekseen. Koska sama elinkeino kiinnostaa niin Fleming-Lemminkäisten kuin Louhivuoren väkeä, syntyy sopivasti jännitettä. Ristiriitoja riittää niin näiden joukkojen välillä kuin Lemminkäis-perheessäkin, ja juonen kannalta erityisen merkittäväksi henkilöhahmoksi nousee Kyllikki, tuo saaren kukka, siis entinen sellainen. Hetkellisessä mielenhäiriössä (ihastuminen!) hän on päätynyt Flemingin vaimoksi, ja sitäpä asemaa käy sääliksi! Eipä tätä liittoa Kalevalassakaan kauniisti kuvata, siinähän Lemminkäinen ”koppaa” ja ”reutoo” Kyllikki-paran matkaansa. Ei ole mikään rakkaustarina se! Ja Ema ei miniäänsä kovasti arvosta, tosin eipä muitakaan (paitsi sitä Fleming-Lemminkiä).

 

Screenshot_20180309-191557__01

Lemminkäinen, Fleming-Lemminkäinen ja Tiera matkalla meren takaa Niemelle. Kuva Tommi Mattila/Kansallisteatteri.

 

Kansanrunoutemme ja kalevalainen runonlaulanta saavat osansa hulvattomassa k-alkuisista  sanoista koostuvasta kyy-käki-sekamelskassa, ja kieltä kommentoidaan muutenkin. Fleming-Lemminkäinen riemuitsee uusista sanoista äiti ja rakas, kun hän palaa meren takaa mukanaan miekkojen halpakopioita ja lainasanoja, ja ruotsi on Flemingille tutumpi kieli kuin vaka-vaka-miten se menikään -kieli. Tieran hahmo tietää siitä, mutta tietääpä hän muutenkin kaikenlaista. Juha Hurmeen Niemessä käsitellään melko paljonkin kieltä, ja näytelmän runonäytteitä voi käydä kertailemassa tuosta opuksesta. Lemminkäinen-näytelmä herätteleekin Niemessä kertoiltuja juttuja eloon näyttämöllä, mutta Niemessä ei kyllä löydy tätä Lemminkäisen tarinaa muutoin kuin mainintana siitä, kuinka juuri Lemminkäis-hahmosta kertovissa runoissa alkoi olla uutena juttuna vuoropuhelua. Sepä sopii siis näyttämöllekin. Näyttämölle mahtuu myös näpsäkästi perinteisellä piirtoheitintekniikalla toteutettu tekstitys kohtaan, jossa puhutaan ruotsia. Siinäpä sivistystä eri tasoilla.

 

Musiikki ja tanssi tekevät tästä kokonaisuudesta entistä enemmän spektaakkelin – ja sitten on vielä lisäksi kimaltelevia kankaita, pinkeitä asuja ja yllättäviä yhdistelmiä. Vähänlaisesti lavastetun näyttämön alasta osan vievät suurehkot soitinrakennelmat, ja musiikki on kiehtovaa, moniääninen laulu taidokasta. Muusikot Oskari Lehtonen ja Jesse Ojajärvi myös näyttelevät osassa kohtauksista.

 

Juha Hurme kertoili tammikuisella bloggariklubilla näytelmästään, kun se oli vielä harjoitusvaiheessa. Hän sanoi joutuneensa kouluaikana ”myrkytetyksi Kalevalalla”, mitä en ihmettele, sillä aiemminkin olen kuullut kauhujuttuja Kalevalan lukemisesta (mutta olen kyllä uskaltautunut sen lukemaan useampaankin kertaan, varsinkin jos Suomen lasten Kalevala lasketaan). Niin Hurmeen Niemi kuin tämä Lemminkäinen-näytelmäkin kuitenkin innostuttavat kansanrunouden pariin, joten ehkä taika onkin siinä, että pitää vain olla riittävän innostava innostaja, niin kuin nyt ainakin Hurme on. Lemminkäis-näytelmän oletan osuvan monen lukiolaisen mahdollisuudeksi tutustua teatteriin taidemuotona (onnekkaat! Tässäpä on paljon kaikkea mahdollista teatterin taikaa!) ja sitten siihen kansanperinteeseenkin. Toivottavasti tämä kokonaisuus hämmentää riittävästi heidänkin käsityksiään Kalevalasta! Ainakaan tämä ei myrkytä!

 


Huutomerkkejä yhteensä ainakin kymmenen!

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s