Kirjeitä kirjojen ystäviltä

Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville. Otava 2010. Englanninkielinen alkuteos The Guernsey literary and potato peel pie society, suomentanut Jaana Kapari-Jatta.

Elokuvan romaanin pohjalta on ohjannut Mike Newell (ensi-ilta Suomessa toukokuussa 2018). Elokuvan pääosissa Lily James, Michiel Huisman, Glen Powell, Jessica Brown Findlay, Katherine Parkinson, Matthew Goode, Tom Courtenay, Penelope Wilton.

 

 

Mikä hurmaava nimi kirjalla: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville! Ja elokuvalla on tietysti sama erikoinen nimi, ja vaikka tämä filmatisointi aika paljon eroaakin kirjasta, on siinä sama ydinajatus: kirjallisuuden voima on valtava. Sain tämän ystävyydestä ja kirjallisuudesta ja kirjojen ystävistä kertovan kirjan yllätyksenä ystävältä, joka jo aiemmin oli sitä minulle etsinyt ja joka sattumalta sitten löysi sen minulle Sodankylästä. Hurmaavaa sekin, ja tällaisella on vaikutuksensa: kuljin Sodankylää seuraavan kesäreissun pokkari kainalossa ja nautiskelin sekä kirjasta että muistoista.

IMG_20180623_203817

Kirjasta tehdyn elokuvan myötä tämä tarina nousi taas esille, mikä on hienoa.  Elokuvakin on todella hyvä ja myös todella koskettava, ehkä hieman hauskempi kuin kirja, vaikka on kirjakin huvittava aina välillä. Aihe ei kuitenkaan ole lainkaan huvittava, vaikka teoksen nimi saattaakin nostaa hymyn huulille. Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville kertoo nimittäin ajasta toisen maailmansodan jälkeen ja erityisesti toisen maailmansodan vuosista, vuosista, jolloin saksalaiset olivat miehittäneet Iso-Britannialle kuuluvan Guernseyn saaren Ranskan pohjoispuolella. Minulta tämä kahdeksan vuotta sitten suomennettu teos oli mennyt täysin ohi, mutta nyt aiheesta googlaillessani sain kuulla, että kirja on ilmestyttyään tehnyt vaikutuksen laajasti. Onnekkaana olen sen nyt vihdoin itsekin lukenut, ja kävin katsomassa siis elokuvankin heti seuraavaan päivänä kun olin saanut kirjan luettua.

Jos haluat tietää, mistä kirjan ja siis erään kirjallisuuspiirin nimi tulee, kannattaa olla utelias niin kuin kirjan päähenkilö Juliet tai rohkea kuten toinen tärkeä hahmo, Dawsey Adams, joka kirjoittaa kirjeen Julietille. Dawseyn kirjeestä Julietille alkaa kirjeenvaihto, ja pian Juliet saa tietää muutakin guernseylaisista – ja kirjeiden kautta Juliet myös ystävystyy saarelaisten kanssa. Romaani koostuu pääasiassa kirjeistä, ja se tekee tästä teoksesta hienon ja ihanan: monet henkilöt pääsevät ääneen, vaikka Juliet ikään kuin päähenkilö onkin, ja kirjeenvaihdossa muodostuu ystävyyksiä niin, että Juliet lopulta lähtee sodan runtelemasta Lontoosta Guernseylle.

Kirjeet! Miten avoimia kirjeiden kirjottajat ovatkaan, ja kirjeet – mitä kirjoittamisen juhlaa! Alussa kirjeiden lukeminen tuntui oudolta, mutta sitten muoto olikin yksi tärkeimmistä ihastumisen syistä. Sitten elokuvaa katsoessani kaipasin jo kirjeitä, joita toki elokuvassakin on, ja ne toimivat siinä, mutta esimerkiksi ystävystyminen ei tapahdu kirjeissä. Elokuvassa Juliet siis menee saarelle ennen kuin tietää, miten sydämellisiä kirjallisuuspiirin jäsenet ovat, mutta kirjassa kirjeenvaihto on vilkasta, ennen kuin Juliet lähtee Lontoosta.

Ystävyys, kirjallisuus, kirjeet ja kirjoittaminen, mitä mahtavia aineksia hyvälle tarinalle! Vastapainona on synkkä menneisyys, eikä aivan helppoa ole vuonna 1946:kaan, vaikka sota ohi onkin. Miehitysvuosista tietoa pirskahtelee muiden asioiden lomassa, ja niin kuin Juliet, myös minä kiinnostuin tästä Euroopan kolkasta, sen historiasta ja saarelaisista – ja viimeistään elokuvan katsottuani haikailen jylhälle saarelle. Tämä teos on muuten yksi hienoista sota-aikaa kuvaavista romaaneista, jossa kuvataan siviilien poikkeusoloja, ei sotaa rintamalla. Henkilöhahmojen lämpö helpottaa lukemista, vaikka kuvattu aika siis synkkää onkin.

Rakkaus kirjallisuuteen on tämän teoksen ydin: vaikka kirjallisuuspiiri saa alkunsa sattumalta ja vaikka lukeminen ei kaikilla jäsenillä ole pääasia, on kirjallisuus asia, joka yhdistää ensin piiriläisiä, sitten myös saarelaiset ja Julietin. Juliet on siis kirjailija ja kolumnisti, joka lopulta päätyy saarelle tapaamaan inspiroivia kirjallisuuden ystäviä ja lopulta myös kirjoittamaan. Myöhemmin hänellä on ehkä jokin muukin syy jäädä saarelle… Elokuvassa tapahtumat etenevät hieman suoraviivaisesti, vaikka paljon on tarinasta saatu kaksituntiseen elokuvaan. Romaanissa ehditään syvemmälle, henkilöhahmoja on enemmän ja hekin ovat tietysti monitahoisempia, kuin mitä elokuvassa pystyy näyttämään.

Kirjeissä ja kirjeromaanin muodossa on oma viehätyksensä, kun lukijana saa täyttää aukkoja – mitä välillä tapahtuu, mitä ”julkaisemattomissa” kirjeissä on kerrottu. Kuva henkilöistä muodostuu heidän kirjeistään tai kirjeissä tiivistettyn, kirjoittajan näkökulman pohjalta. Tarinan tapahtumiin ja aikaan kirjemuoto sopii: eristyksissä eläneillä saarelaisilla on  tarve kertoa elämästään, Julietille puolestaan kirjeet ovat yhteys tärkeisiin ystäviin, sekä vanhoihin että uusiin. Saarelaiset todellakin vievät jo kirjeillään Julietin sydämen, samoin minun. Juliet esimerkiksi miettii, miten ihminen, jota hän ei ole koskaan tavannut, saa aikaan niin suuren tunneryöpyn – ehkä sellaisen kuin tällainen  eläytyvä lukija kokee.

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, kirja tai elokuva, sopii kaikille, jotka rakastavat kirjoja ja hyviä tarinoita. Yhteinen innostuneisuus kirjallisuutta kohtaan, kaunoon tai vaikkapa reseptikirjaan, sitoo näitä tarinan ystävyksiä yhteen. Vaikka kirjat piirin synnyssä olivatkin tekosyy, syntyy kirjallisuuden myötävaikutuksella innostusta ja  paikka ja syy yhdessäololle, yhteyksiä, ystävyyttä ja hetken pakopaikka ankeasta todellisuudesta sodan aikana. Jos en jo sanonut ja vaikka sanoinkin: tämä on ihana kirja!

IMG_20180617_213714

Pokkaripainos kuvattuna Kitisen rannalla vielä uudenuutukaisena ennen reissujaan läpi Suomen.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kirjeitä kirjojen ystäviltä

  1. Paluuviite: Vuoden 2018 Helmet-haasteen koonti | Kaikkia värejä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s