”Lue kirja, jonka nimessä on väri.” Nuortenkirjoja ja lukuhaasteen suorittamista

Luin kaksi kirjaa, joiden nimessä on punainen: Maria Turtschaninoffin Maresi, punaisen luostarin kronikoita ja Salla Simukan Punainen kuin veri – nuortenkirjallisuutta siis. Olen haastanut itseni taannoin lukemaan enemmän nuorille kirjoitettua, koska kaipailen tuoreita vinkattavia, ja nämä molemmat sopisivat erinomaisesti kahdeksasluokkalaisten lajityyppikirjallisuusjaksolle, ja toki muutenkin yläkouluun. Simukan kirjasta sain jo viime vuonna kuulla ylistystä, ja nythän teokseen on tartuttu suorastaan ympäri maailmaa, mahtavaa! Helmet-kirjastojen lukuhaasteeseen nämä sopivat ja jatko-osat sitten Lue trilogia -kohtaan.

IMG_7364

Kun Lumikki Anderssonista kertova Punainen kuin veri on taidokasta jännityskirjallisuutta takaa-ajoineen ja verisine seteleineen, on Maresi puolestaan tyylikästä fantasiaa. Maresissa on luotu oma maailmansa, jota kuvaillaan sekä sisäkansien kartoissa että tarinan alkupuolella niin, että on helppo siirtyä mielikuvissa tähän toiseen maailmaan. Fantasiaa teoksesta tekee sen oma maailma,eivät niinkään taikavoimat tai -olennot, vaikka jotain yliluonnollisia voimia tarinan maailmassa onkin. Taiat eivät ole pääosassa, ja hyvä niin – parasta teoksessa oli siinä luotu maailma ja pohdinta vallasta. Turtschaninoffin teos voitti viime vuonna Finlandia Juniorin.

Punainen kuin veri vie jännittäviin käänteisiin, mutta kirjan ja varmaan sarjankin viehätys on Lumikki Anderssonin hahmossa. Itse ainakin viehätyin siitä, miten hänestä ja hänen taustastaan paljastuu pikkuhiljaa lisää yksityiskohtia.

”Näe, älä näy. Tämän hän osasi.” Lumikki on itsenäinen, vetäytyvä tarkkailijahahmo, ja hänen kauttaan kuvattuna tarinan tapahtumat ja muut henkilöhahmot näyttäytyvät mielenkiintoisina ja monisärmäisinä. Tarina onkin monikerroksinen: Punainen kuin veri antaa mahdollisuuden pohtia päihteidenkäyttöön liittyviä taustoja ja seurauksiakin, ja toisaalta eri hahmojen kautta lukija ajautuu pohtimaan myös nuoruutta ja jonkun lapsena olemista, ystävyyttäkin. Ja tietysti veristen rahojen mysteeri – juoni – pitää otteessaan.

Salla Simukka: Punainen kuin veri, 2013, Tammi.

Maria Turtschaninoff: Maresi, punaisen luostarin kronikoita, 2014, Tammi. Suom. Marja Kyrö.