Lempeä katse lukuvuoteen 2019

Goodreadsiin listaamiseni kirjojen mukaan luin viime vuonna 114 kirjaa, ja se on paljon minulle! Kirjoittaminen kuitenkin jäi – osa viime syksyn upeista elämyksistä kutkuttelee ja odottelee vielä, ja ainakin Bollaan aion lukupiirin vuoksi tarttua vielä uudestaan ja myös kirjoittaa siitä, mutta päätän olla lempeä itselleni ja suunnata katsetta ennemmin eteenpäin, tähän uuteen vuoteen, ja katsoa, josko tänä vuonna muistaisin/jaksaisin/malttaisin istua useammin alas kirjoittamaan ja pohdiskelemaan luettua.

IMG_20191017_152220

Karina Sainz Borgon Caracasissa on vielä yö kuuluu vuoden parhaimpiin lukemiini kirjoihin. Se voittaisi myös kaunein kansikuva -kisan helposti.

Vuonna 2019 luin siis paljon, ja aika monesti pääsin teatteriinkin. Väsymys, joka oli pahimmillaan syksyllä, tosin hieman esti teatteriretkien suunnittelua, sillä pelkäsin nukahtavani pimeään teatterisaliin (joskus nukahdinkin, ja se ei siis johtunut esityksestä). Syksyn väsymyksessä kuitenkin pääsin esimerkiksi ihailemaan Pientä merenneitoa, jonka väriloisto piti todellakin hereillä, ja ihmettelemään Sapiensia (jonka haluaisin vielä nähdä uudestaankin). Keväällä ramppasin ahkerammin teatterissa, ja yksi ehdoton suosikki oli Kaikki hienot jutut. Rakastin sitä! Samoin Q-teatterin Medusan huoneon yksi mieleen jääneistä. Q-teatteri kutsuu tänäkin vuonna varmasti, sillä se on yksi lemppariteattereistani Helsingissä.

Elokuvavuoden kohokohta on ikuisesti Sodankylän filmifestivaalit, ja uusi reissu on jo suunnitteilla. Elokuva-aiheesta kirjoitan vieläkin vähemmän kuin kirjoista tai teatterista, ja ehkä siksi moni nähty unohtuu. Viimeisimmät elokuvaelämykset olivat georgialainen And Then We Danced – tanssia! Ihanaa! –  ja Nuoren naisen muotokuva, josta varmasti tulee tämän vuoden ”pakko nähdä” -leffa. Elokuva ja elokuvateatterit ovat minulle tärkeitä, vaikka en ehdikään elokuviin niin usein kuin haluaisin. Siksi yritänkin valita teatteriksi jonkin suosikeistani, kun leffaan pääsen: Eerikinkadun Orionin, Kino Engelin tai Bio Rexin, joissa elokuvaelämys alkaa jo teatterin oven avautuessa.

Lukuhaasteissa tein ehkä ennätykseni #hyllynlämmittäjässä, sillä luin kahdestatoista kirjasta 5! Uusi kasa syntynee lähipäivinä. Runo2019-haasteeseen taisin lukea vain kaksi teosta, joten en tee edes koostetta, mutta ilokseni päädyin syksyllä Runokuun runoilijatapahtuman yleisöön, ja olipa ihanaa kuunnella ääneen luettuja runoja (vaikka osa niistä vähän itkettikin). Helmet-listaus löytyy pian välilehdeltä Vanhat lukuhaasteet, ja uudenvuodenlupauksena voisin päättää kirjata luetut uuteen haasteeseen ennen vuoden viimeistä päivää… Nyt yritin parhaani mukaan kirjoitella helppoihin kohtiin luetut kirjat, mutta 11 kohtaa jäi täyttämättä, koska en esimerkiksi muistanut, nähtiinkö jossain lukemassani kirjassa unia. Klassikkohaasteeseen osallistuin viime vuonna kerran, vaikka luin kyllä muutaman muunkin klassikon kuin Mrs. Dallowayn. Seuraava klassikkohaaste onkin jo tämän kuun lopulla, ja yllättäen en ole vielä valinnut klassikkoani. Aion toki jatkaa hetkessä elämisen linjalla, joten parin viikon päästä nähdään, osallistunko vasta heinäkuun haastepostaukseen. 

IMG_20191227_135233

Kuvassa maaginen hetki ennen astumista elokuvateatterin turvaan. Tälle vuodelle toivon lukuisia luku-, elokuva- ja teatterielämyksiä kaikille! 

Nopea vilkaisu viime vuoteen ja katse kohti uusia innostuksia

#Hyllynlämmittäjä! Lempihaasteeni, jolle aina käy köpelösti, kun kirjastosta tursuaa uutuuksia ja herätelainauksia.

Näin siinä sitten kävi vuonna 2018:

Chimama Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa

Tove Jansson: Kesäkirja

Karl Ove Knausgård: Taisteluni 6

Karl Ove Knausgård: Syksy

Sirpa Kähkönen: Graniittimies

Jo Nesbø: Aave

Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämäni

Asko Sahlberg: Amandan kuolemat

George Saunders: Joulukuun kymmenes

Zadie Smith: Kauneudesta

Henriikka Tavi: Esim. Esa

Carlos Ruiz Zafón: Tuulen varjo

Kolme kirjaa kahdestatoista! Ja varmaankin ne kaikkein ohkaisimmat. No, Esim. Esa innostaa edelleen tarttumaan vaikkapa Reader, why did I marry him? -blogin #runo2019-haasteeseen, ja Knausgårdistakaan en suostu luopumaan (en siis edes uskaltanut avatakaan tuota viimeistä taistelua, joka on ollut lähes ilmestymisestään saakka kesken ”siinä Hitler-kohdassa”). Muutaman Hyllynlämmittäjän kyllä siivoan tuosta, ja uusi kasa olkoon tämä:

Ei siis suuria muutoksia. Yritän olla sinnikäs.

Päivittyneellä Lukuhaasteet-välilehdellä on nyt siis jo uusi Helmet-haaste (aloitettu, haa!), runohaaste, tämä hyllynlämmittäjä ja uutena mahtava metsähaaste. Sheferijm-blogissa julkistetussa haasteessa luetaan siis metsäaiheisia kirjoja – ihanaa! Juuri lukemassani Tommi Kinnusen Pintissä jo käytiin metsässä, ja nämä pienet hetket jäivät mieleen, vaikka kyse ei metsätarinasta olekaan. Vinkkejä otan mielelläni vastaan siis tässäkin.

Sisäinen suorittajani on taas haasteiden äärellä innoissaan, mutta vuoden lopussa muistan olla armollinen itselleni ja suhtautua lempeästi yrityksiini, toivottavasti myös ylpeästi saavutuksiini.

Lukuhaasteet eivät suinkaan määritä lukusuunnitelmiani, vaikka välillä on hauska tutkailla luettuja ja luettavia haastekohtien näkökulmasta. Esimerkiksi jo perinteeksi muodostunut klassikkohaaste saa tarttumaan vaikkapa kesken jääneeseen klassikkoon. Tammikuun klassikkohaaste ehtii vielä hyvin (ilmoittautuminen Tarukirjat-blogissa). Luen kuitenkin tänä vuonna taas sekalaisesti niin kaunoa kuin tietokirjoja, luultavasti eniten uutuuksia. Viime vuonna innostuin taas sarjiksista, joten niitäkin luultavasti keräilen luettavakseni kirjastosta – ja omasta hyllystäni.

Teatterin osalta tämä uusi vuosi näyttää hyvältä: lippuja on varattu jo monta, esimerkiksi Q-teatterin Medusan huoneeseen, jota odotan innolla, ja Kansallisen Kolmeen sisareen, jonka jo näin mutta josta vaikutuin niin, että menen uudestaan. Juha Hurmeen KOMiin ohjaama Making of Lea pitää käydä katsomassa, ja takuuvarmasti itkettävään Sandraan (vierailuja ainakin Kansallisteatterissa ja Espoon kaupunginteatterissa) minulla onkin jo lippu valmiina.

—-

Tämän kirjavuoden aloitin nuortenkirjalla Näpit irti! Kyseessä on hieman överisti stereotypioita amerikkalaisesta high school -meiningistä viljelevä, mutta tyttöaktivistipäähenkilön osalta riemastuttava ja ärhäkkä YA-romaani. Suosittelen! Vuoden ekoina päivinä olen myös kyynelehtinyt Pintin äärellä ja kuunnellut Finlandia-voittaja Taivaanpalloa. Lukuharrastustani piristänee tänä vuonna myös lukupiiri, johon hiljan liityin, ja kirjallisuuskeskustelut ja -pohdiskelut jatkuvat niin täällä blogimaailmassa kuin livenäkin.

Vuoden 2018 Helmet-haasteen koonti

Helmet-lukuhaaste on hauska ja hirveän vaikea, jos sen ottaa tosissaan! Vaikka tänä vuonna olen lukenut jo yli sata kirjaa (enkat!), en taaskaan saanut listaa täyteen. Ilmeisesti pitäisi ihan yrittää, ja olisihan tässä vielä pari päivää aikaakin, mutta menköön tällaisena. Haastavin kohta oli varmastikin  48/Haluaisit olla kirjan päähenkilö. Listasin siihen jo Minnan (kuvakirja Minna Canthista), mutta kauhistuin – Minna on toki idolini, mutta en missään tapauksessa olisi halunnut elää hänen elämäänsä. Tyydyn olemaan kiitollinen hänen aikaansaannoksistaan omana itsenäni tässä nykyhetkessä, jossa Minnan jalanjäljillä edelleen astellaan. Michelle Obaman elämänkertakin sopisi siihen, jos unelmissa olisi vaikkapa presidenttipelin läpikäyminen. Ei ikinä! Sankarikirjoihinkaan en samastu, vaikka olisihan se mahtavaa olla rohkea, kekseliäs ja vahva niin kuin vaikkapa Morrigan Korppi (Morriganin koetukset meni sitä paitsi kohtaan 29, kirjassa on lohikäärme) tai Harry Potter (Kuoleman varjelukset luin tänä vuonna uusintaluentana, mutta se ei mahtunut enää haastelistalle).

Tyhjiksi jäivät kohdat 8 (balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja),  13 (kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa) ja 35 (entisen itäblokin maasta kertova kirja). Näihin olisi ollut mielenkiintoisia vaihtoehtoja, mutta ilmeisesti en kykene lukemaan vain haaste mielessä. Ei se tietenkään haittaa, sillä pelkästään haastekohtien miettiminen on hauskaa, kun saa palata muistoissaan luettuihin kirjoihin. Vähän jouduin huiputtamaan esimerkiksi kohdissa 44/kirja liittyy johonkin peliin ja 37/kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi. Kummipoikanihan toki on melkein kuin perheenjäsen, eikö niin? Ja Kepler62-sarja – sehän liittyy siihen peliin, jota sarjan ensimmäisessä osassa pelataan.

Harmillisen vähän olen tänä vuonna kirjoittanut lukemistani kirjoista, mutta olen tyytyväinen luettujen kirjojen määrään ja tähän haastetulokseen: 46/50, jee! Osassa kohdista on siis linkki blogaukseen, muuten kirjojen nimet on vain lihavoitu. Muutaman päivän päästä voinkin sitten aloittaa uuden listauksen. Ehkä teen taas tutun uudenvuodenlupauksen itselleni: tee asioita, joista pidät. Niihinhän kuuluvat tietysti niin lukeminen kuin kirjoittaminenkin.


1. Kirjassa muutetaan. Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin.
2. Kotimainen runokirja. Aura Nurmi: Villieläimiä
3. Kirja aloittaa sarjan. Anders Wacklin ja Aki Parhamaa: Beta: Sensored reality 1
4. Kirjan nimessä on jokin paikka. Marjane Satrapi: Persepolis
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit. Han Kang: Ihmisen teot
6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa. Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu.
7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan. Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous.
8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja
9. Kirjan kansi on yksivärinen. Zadie Smith: Swing time
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja. Mary Ann Shaffer: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville. 
11. Kirjassa käy hyvin. Gail Honeyman: Eleonorille kuuluu ihan hyvää
12. Sarjakuvaromaani. Marjane Satrapi: Pistoja
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan. Zadie Smith: Kauneudesta
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja. Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja. Kääntänyt Kristiina Drews.
16. Kirjassa luetaan kirjaa. Elena Ferrante: Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa. George Orwell: Vuonna 1984.
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä. Camilla Läckberg: Noita
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta. Sirpa Kyyrönen: Ilmajuuret
20. Taiteilijaelämäkerta. Antti Aro: Antti Tapani.
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi. Anni Saastamoinen: Depressiopäiväkirjat
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin. Becky Albertalli: Minä, Simon, homo sapiens.
23. Kirjassa on mukana meri. Clare Mackintosh: Annoin sinun mennä.
24. Surullinen kirja. Helmi Kekkonen: Vieraat .
25. Novellikokoelma. Anna Gavalda: Lohikäärmetatuointi ja muita pintanaarmuja
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt. Ayọ̀bámi Adébáyọ̀: Älä mene pois
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta. Jani Toivola: Kirja tytölleni.
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä. Johannes Anyuru: Myrsky nousee paratiisista.
29. Kirjassa on lohikäärme. Jessica Townsend: Morriganin koetukset.
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan. Reetta Laitinen (toim.): Sisaret 1918.
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa. Emmi Nieminen ja Johanna Vehkoo: Vihan ja inhon internet.
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan. Harri Veistinen: Kotitekoisen poikabändin alkeet.
33. Selviytymistarina. Sarah Crossan: Yksi.
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta. Saara Turunen: Sivuhenkilö.
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa. Juha Hurme: Niemi.
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi. Oskari Saari: Aki Hintsa – voittamisen anatomia. 
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo. Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas.
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama. Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran.
40. Kirjassa on lemmikkieläin.  Kyung-sook Shin: Jään luoksesi.
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti. Erkka Mykkänen: Something not good.
42. Kirjan nimessä on adjektiivi. Kirsikka Saari: Hölmö nuori sydän.
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle. Tove Jansson: Kesäkirja.
44. Kirja liittyy johonkin peliin. Kepler62: Virus.
45. Palkittu tietokirja. Maria Seppälä, Katja Kettu, Meeri Koutaniemi: Fintiaanien mailla (Kanava-palkintoehdokas). 
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana. Heidi Köngäs: Sandra.
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta. Jack Cheng: Kosmoksessa tavataan.
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö. 
49. Vuonna 2018 julkaistu kirja. Laura Lähteenmäki: Yksi kevät.
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja. Sirpa Kähkönen: Tankkien kesä.

 

Kirjavuosi 2017

Tänä vuonna luin paljon, mutta kirjoitin harmillisen vähän. Pari kertaa jo ajattelin, että näinköhän hiipuu kirjoista kirjoittaminen, mutta nyt selailtuani vuoden lukumuistoja päätin, että ensi vuonna varaan aikaa enemmän myös kirjoittamiselle. Ensimmäinen uudenvuodenlupaus on siis tehty ennen ensimmäisen päivän taianomaisia ensihetkiä.

 

Tänä vuonna luin melko paljon sarjakirjoja. Hurahdin Harry Hole -sarjaan, mutta jätin viimeiset osat odottamaan (yksi on kyllä hyllyssä loppulomaksi). Luin vihdoin Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaa, josta en VIELÄ ole kirjoittanut, mutta jonka tunnelmiin aion vielä palata. Viimeinen osa on sitä paitsi lukematta. Luin (tai siis kuuntelin) myös ruotsalaista Olivia Rönning  -dekkarisarjaa neljä osaa. Syksy taisi sujahtaa ohi dekkareitta näiden jälkeen.

 

Luin jonkin verran enemmän tietokirjoja kuin aiemmin. Viime vuoden koonnissa taisinkin toivoa, että tietokirjallisuus saisi tilaa lukemistoissani. Yksi tärkeistä tietokirjoista on juuri lukemani 1947 (siitä hieman lukumaratonpostauksessa), ja muita mieleen jääneitä ovat Koko Hubaran Ruskeat Tytöt sekä Eetu Kauppisen Miten lauluni syntyvät. Jälkimmäisestä taisin kirjoittaa vain Insta-vinkkauksen, vaikka muistan kyllä miettineeni teosta laajemminkin lukiessani – ja taas: miksi en kirjoittanut, mikä sykähdytti, hykerrytti tai oivallutti? Toisaalta tämä on sellainen mukava selailukirja, että joitain lukuja voisi hyvin lueskella uudestaankin.

 

Screenshot_20171230-195359_01_01

Osallistuin myös lukuhaasteisiin, joista laajin oli Helmet-kirjastojen lukuhaaste. En saanut kaikkia kohtia täyteen, mutta siitä kiitän itseäni, että tänä vuonna luin yli 50 kirjaa, mikä on minulle paljon (70 kirjaa, ja muutama aloitettu ja kesken jäänyt). Suketuksen Muuttoliikkeessä-haasteeseen luin useammankin kirjan. Tämä aihepiiri kiinnostaa edelleen tai entistä enemmän, ja lukujonossa on tälläkin hetkellä muiden haastepostauksista bongattuja kirjoja. Sivumennen-podcastissa esiteltiin Hyllynlämmittäjä-haaste, ja jo lukulistaa laatiessani taisin kirjoittaa, että nämä kirjat luen seuraavan 12 vuoden aikana, vaikka aikaahan oli oikeasti vuosi. Luin 2,5 kirjaa 12:sta, hups. Onneksi luin kaikkea muuta hyvää, ja nuo hyllynlämmittäjäthän pysyvät hyllyssäni (paitsi se kesken jäänyt saa jatkaa matkaa). Klassikkohaasteeseenkin osallistuin (myös kesällä), ja tammikuussahan se jatkuu taas.

 
Vuoden sävähdyttävimpiä kirjoja ovat olleet ainakin Anni Kytömäen Kivitasku, Pajtim Statovcin Tiranan sydän, Cristina Sandun Valas nimeltä Goliat (postaus tulossa), Chimamanda Ngozi Adichien  Kotiinpalaajat, Yaa Gyasin Matkalla kotiin, Tiina Laitila Kälvemarkin Seitsemäs kevät… En ole lukenut ainakaan loppuun yhtään huonoa kaunokirjaa, ja koska en ehdi tuhlata aikaani kirjoihin, jotka eivät innosta, vielä vähemmän ehdin sellaisista kirjoittaa. Onneni onkin ollut löytää mahtavia kirjasuosituksia blogeista ja kuulla mielenkiintoisista luettavista kirjanystäväystäviltäni.

Entäs ensi vuosi? Olen luvannut kirjoittaa enemmän, hyvä. Luen paljon, edelleen kaunoa, tietoa ja nuortenkirjoja. Odotan Napoli-sarjan kolmatta osaa. Osallistun lukemattomiin lukuhaasteisiin. Luen pari klassikkoa (ainakin). Luen Knasun kutosen loppuun. Kokoan uuden Hyllynlämmittäjä-kasan ja käytän ahkerasti kirjastoa. Aion myös kirjoittaa muusta kulttuurista kuin kirjallisuudesta, ainakin teatterista ja tietenkin Sodankylästä.

Ihanaa uutta lukuvuotta kaikille kirjojen ystäville!

Lukuhaaste ohjaa uusiin lukusuuntiin

Helmet-kirjastojen Kirjan vuoden lukuhaaste on innostava! Listoista tullee hyvinkin erilaisia, ja lukijana saan aika paljon vaikuttaa siihen, mistä aiheista luen. Muiden haasteeseen osallistuvien  lukuvinkkejä voi hakea vaikkapa haasteen FB-ryhmästä. Ja aina voi kysyä kirjaston henkilökunnalta, kiitos heille kaikille! Kiitollinen olen myös Kirjasammon kirjahyllyistä muistuttamisesta – näistä listoista löytyy paljon sellaista, mitä on pitänyt, siis mitä olen halunnut pitkään jo lukea.

Tiedän jo nyt, etten ehdi lukemaan 50 kirjaa vuodessa. En siis aio pakkosuorittaa haastetta vuodessa, mutta ehkä jonain päivänä saan esitellä valmiin listan. Päivitän tähän postaukseen lukemiani, tulee siis pidettyä lukulistaakin tässä samalla.

Kirjan vuoden 2015 lukuhaaste (Helmet-kirjastot)

    1. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin. Anni Kytömäki: Kultarinta (2014) (Aloitettu jo vuoden 2014 puolella)
    2. Kirja, josta on tehty elokuva (kts. Kirjoista elokuviksi -kirjahylly Kirjasammossa). Cormac McCarthy: Kaikki kauniit hevoset
    3. Vuonna 2015 julkaistu kirja (kts. vuonna 2015 julkaistut kirjat Helmet-haussa).Petri Tamminen: Meriromaani
    4. Kirja, jonka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin. Aleksi Delikouras: Nörtti. New game (2012).
    5. Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä. Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki.
    6. Kirja, jonka nimi on yksi sana. Antti Holma: Järjestäjä.
    7. Novellikokoelma (kts. Ohuet klassikot 3/3: Novelleja ja kertomuksia sekä Novelleja naistenviikolle -kirjahylly Kirjasammossa). Erkka Mykkänen: Kolme maailmanloppua.
    8. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle (kts. Berliini – rakkaani EuroopassaKirjamatka Prahaan sekä Lukumaratonille Intiaan?). Salla Simukka: Valkea kuin lumi.
    9. Tietokirja. Kirsi Kunnas – Sateessa ja tuulessa (no ennemminkin elämäkerta, mutta onpa teoksessa paljon tietoakin!)
    10. Suositun kirjailijan ensimmäinen kirja (kts. SHK: 10 esikoisromaania, jotka pitää lukea -kirjahylly Kirjasammossa)
    11. Sellainen suosikkikirjailijasi kirja, jota et ole aiemmin lukenut. Elina Hirvonen: Kun aika loppuu.
    12. Kirja, jota ystäväsi on suositellut sinulle
    13. Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon (kts.Palkintosarjat-sivu ja Finlandia-palkitut-kirjahylly Kirjasammossa). Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät.
    14. Tositapahtumiin pohjautuva kirja. Karl Ove Knausgård: Taisteluni,  viides kirja
    15. Kirja, jonka lukemista olet harkinnut pitkään
    16. Kirja, jota äitisi rakastaa. Kerttu-Kaarina Suosalmi: Venematka
    17. Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta. Riina Katajavuori: Wenla Männistö
    18. Yli 100 vuotta vanha kirja. Teuvo Pakkala: Elsa
    19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä (kts. HLBTI-kirjallisuutta-kirjahylly Kirjasammossa) Henni Kitti: Elävän näköiset
    20. Kirja, jonka valitset pelkästään kannen perusteella. Juuli Niemi: Tuhat tytärtä
    21. Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 3
    22. Muistelmateos tai elämäkerta. Helena Lehtimäki: Minä Helinä Rautavaara
    23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä (kts. Ohuiden kirjojen maraton sekä Ohuet klassikot osa 1/3: Kotimaista2/3: Kansainvälistä ja 3/3: Novelleja ja kertomuksia).  Marjane Satrapi: Persepolis 2.
    24. Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä. Jari Järvelä: Tyttö ja rotta. (Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa aina vaan haluan käydä: Berliinissä)
    25. Syntymävuonnasi julkaistu kirja
    26. Kirjatrilogia. Salla Simukka: Lumikki Andersson -trilogia.
    27. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja (kts. Nuortenkirja kelpaa aikuisellekin sekä 50 nuortenromaania, 5 eri teemaa -artikkeli KirjasammossaSiri Kolu: PI – Pelko ihmisessä
    28. Kirja, jonka nimessä on väri Salla Simukka: Punainen kuin veri
    29. Kirja, jossa on taikuutta. Maria Turtschaninof: Maresi. Punaisen luostarin kronikoita.
    30. Sarjakuva-albumi tai -romaani (kts. Sarjakuvamaraton) Marjane Satrapi: Persepolis.
    31. Elämäntaito- tai self-help-kirja. Sirkka Santapukki: Vapausvoima.
    32. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi. Heidi Köngäs: Hertta (joka ainakin osin sijoittuu Helsinkiin)
    33. Kirja, jonka kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta. Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu
    34. Kirja, jonka nimessä on numero. Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi
    35. Kirja kirjailijalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla. Marie Kondo: KonMari. Siivouksen elämänmullistava voima.
    36. Runokirja (kts. Tienviittoja 2000-luvun runouteen). Antti Holma: Kauheimmat runot.
    37. Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa (kts. Kiellettyjen kirjojen lukumaraton)
    38. Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken. Monika Fagerholm: Diiva.
    39. Kirja, jonka muistat lapsuudestasi. Astrid Lindgren: Veljeni, Leijonamieli.
    40. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja (kts. ScifimaratonScifin pimeä puoli sekäTieteiskirjallisuus-genre Kirjasammossa) Johanna Sinisalo: Auringon ydin
    41. Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin. Eeva Kilpi. Kuolinsiivous.
    42. Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa sinua
    43. Kirja, jossa on yli 500 sivua. Margaret Atwood: Uusi maa.
    44. Klassinen rakkausromaani (kts. Intohimoinen Charlotte Brontë). Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta.
    45. Kirja, joka pelottaa sinua (kts. Kauhukirjallisuus-genre Kirjasammossa). Peter Hoeg: Susanin vaikutus.
    46. Kirja, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit (kts. Saamelaiset sekä Saamelainen kirjallisuus Suomessa -artikkeli Kirjasammossa). Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu.
    47. Hauska kirja (kts. Huumori-genre Kirjasammossa). David Walliams: Herra Lemu
    48. Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä. Andy Mulligan: Roskaa.
    49. Jännityskirja tai dekkari (kts. Murhamaraton sekä Jännityskirjallisuus-genre Kirjasammossa). Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa; Jari Järvelä: Tyttö ja pommi.
    50. Kirja, jota kirjaston henkilökunta suosittelee sinulle